Michael Zammit Tabona – millaista on olla suurlähettiläs?

Omien paitojen suunnittelu ja teettäminen Helsingissä, missikisoista isketty norjalainen missi aikoinaan tyttöystävänä, Jutta Urpilainen ja Rita Tainola kavereina, Trumpin kannattaminen ja kielioppisairaat lauserakenteet somessa. Millainen mies Suomen Maltan suurlähettiläs Michael Zammit Tabona oikein on?

Nuorehko nainen on lounaalla itseään reilu kolmekymmentä vuotta vanhemman herran kanssa. Se on Michael Zammit Tabona ja minä. Tarjoilijat hyysäävät ympärillämme. Olemme Maltalla Suomen Maltan suurlähettilään Michael Zammit Tabonan omassa The Terrace -ravintolassa, jonka terassilta avautuvat upeat maisemat Vallettaan. On kuuma kesäpäivä ja keskustelemme matkailualan töistä ja turismista. Syömme alkupaloina simpukoita, pääruokana vaaleaa kalaa ja lipitämme pitkän kaavan mukaan muutaman pullon roseeta. Lopussa, ainakin minä jo hieman hiprakassa, puhun puhelimeen eri kuuloisten kontaktien kanssa, kun Michael jatkuvasti laittaa tekstaria tai puhelua jollekin. Näinkö sitä verkostaudutaan? Kyseinen oli hauska lounas ja Michael kyllä varmaan maailman helpoiten lähestyttävä suurlähettiläs. Siksi päätin vaivata häntä treffeillä uudestaan ja kysellä, mitä se suurlähettilään työ oikeastaan edes on. Mennään joulukuuhun.

Ei tarvitse olla poliitikko ollakseen suurlähettiläs

Ensin selvennettäköön, että Michaelilla ei ole poliittista taustaa vaan hän on kovan luokan bisnesmies. Tausta on turismissa, aina ollut. Mies omistaa Maltalla veljineen muun muassa Fortina Hotel & Spa:n ja sen edessä olevan The Terracen, Captain Morgan Cruises -alukset, City Sightseeing -bussit, saaren suurimman, 1200 henkilön, hotellisiivouspalvelun ja vielä viinejä ja väkijuomia maahan tuovan firman. Bisneksissään hän on yhä mukana muttei yhtä aktiivisesti kuin joskus – viimeiset kolme vuotta hän on hoitanut suurlähettilään tehtävää. Hänelle täysin uudenlaista tehtävää. Maltan hallitus kysyi Michaelilta, haluaisiko hän Maltan suurlähettilääksi Suomeen ja hän suostui. Asia hyväksyttiin vielä Suomen päässä, ja niin Michael meni Helsinkiin ensimmäistä kertaa viikko ennen nimitystään, ikään kuin tsekkaamaan paikat. Oli hän ollut -40 asteisessa Lapissa aikaisemmin, joten suomijää oli jo rikottu, eikä Maltaan verrattuna hieman viileämpi sää ollut hänelle ongelma.

“I don’t have political background really. The government searched someone who they thought can handle the job.”

Zammit ei kuitenkaan sijaitse Suomessa. Michael selittää, että on olemassa kahdenlaista suurlähettilästyyppiä. On ne jotka asuvat maassa ja ne jotka istuvat taivaalla, eli lentävät kuukausittain kohdemaahan. Hänen sopimukseensa ei kuulu Suomessa asuminen, fyysinen suurlähetystö eikä avustavaa henkilökuntaa, joka tuntee maan ja tähdelliset ihmiset. Kun Michael aloitti, aloitti hän vitivalkoiselta paperilta. Ensimmäiset päivät hotellihuoneessa herätessä olivat neuvottomia ”and now what?”. Michaelin mukaan ei-maassa-asuvana lähettilästyyppinä aloittaminen oli ehdottomasti vaikeampaa: ”You know nothing in the beginning, it’s not easy.”

”When you are a non-resident ambassador it is just you and the suitcase, and that’s it.”

Kaikki lähti Finnairin lennoista – nyt kurotetaan jo Kiinaan

Nyt jälkeen kolmen vuoden kaikki on helpompaa. Kontaktit on luotu ja ystävyyksiä solmittu. Palataan näihin ystäviin kohta. Michaelista hänen oman arvionsa mukaan tuntuu, että hän on tehnyt hyvää duunia. Kun hän aloitti kautensa, Suomen ja Maltan välillä ei ollut paljoa meneillään, edes suoria lentoyhteyksiä. Sen asian hän järjesti heti ensimmäisenä. Finnair aloitti kahdella lennolla viikossa, väkeä on riittänyt sinivalkoisille siiville, ja nyt mennään jo kolmella lennolla keväästä syksyyn. Talvireittikin on kovan puhumisen alla, ja sen pitchaamisessa valttikorttina ovat kiinalaiset. Kun linkkejä ja aikatauluja rakennetaan Kiinan, Helsingin ja yhä Maltan välillä, Malta laittaa euronsa likoon. Kohta saarella saattaa kuuluu yhä lisineen suomen lisäksi myös mandariinia.

”Things were quite dead, we didn’t even have a direct airlink.”

Michael siis aloitti lennoista, joista asiat lähtivät lentoon myös mitä tulee muihin kuvioihin. Suurlähettilään tehtäviin kuuluu luonnollisesti maiden välinen suhteiden luonti ja yhteistyön kehittäminen – ja tämä jakautuu niin poliittisiin sopimuksiin kuin myös kaupan sopimuksiin. Poliittisella puolella ohjeistus tulee ulkoministeriöltä, mitkä ovat asioita joita tulee edistää. Kaupan puolella Michael on voinut käyttää bisneshaisuaan. Poliittisella alueella Michael on esimerkiksi edistänyt Suomen ja Maltan välisiä koulutuksen sopimuksia ja tutustuttanut maltalaisia Suomen erinomaiseen systeemiin.

”Seven professors from the university of Malta will leave to Finland to monitor what they do there. We are also going to eat school food. Our Minister of education is coming with us.”

Kaupanmestari ja kosteahkot lounaat

Mitä tulee Michaelin ydinosaamiseen, tuotteiden ja palveluiden myymiseen, Michael on pyrkinyt edistämään paitsi maiden välistä turismia molempiin suuntiin että kauppaa kohteissa. Ensimmäisenä vuonnaan hän perusti maiden välisen kauppakamarin. Michael haluaa, että suomalaiset tulevat Maltalle ja ostavat maltalaisia tuotteita ja palveluja – hanke on mennyt jo mukavasti – mutta myös toisin päin, hän haluaa vahvistaa myös Suomen turismia. Maltalaiset ovat matkustaneet vielä aika heikoin, alle tuhannen matkustajan vuosijoukoin pohjoiseen, mutta Michaelin toiveet kasvattavat lukua ainakin tuplaten. Lapin mainostusta maltalaisille on lisätty, ja näin Tower Roadin huskyjen ulkoiluttajia (tätä en ole koskaan tajunnut; kuinka Maltalla näkee niin paljon huskynturrukoita) saattaa kohta näkyä myös Lapin huskysafareilla.

Maltan suurlähettiläs ja hotelliomistaja-liikemies Michael Zammit Tabona Fortina-hotellinsa aulassa
Haastattelin Michaelia joulukuussa. Hänen toiveensa joulupukille oli, että tänä vuonna lähetetään paljon maltalaisia Rovaniemelle Joulupukin kylään: ”They will love it. I took my grandkids there and they loved it.”

“The job is basically to introduce people to each other. For example, I asked, why don’t you go to Lapland? I introduce them and then they find each other and start working together = work done!”

Michael Zammit Tabona at his The Terrace restaurant in Malta
Michaelin henkilökohtainen lempisuomituote on Napue-gini: ”I have some here, but I hide it, it’s for me only.”

Jos maltalaisten rahat riittävät. Vaikka Malta kallistuu, onhan Suomen ja Maltan välillä naurettavat hintaerot mitä tulee esimerkiksi tähän viinin juontiin, jota tälläkin lounaalla teemme. Michael sanoo, että hänen ravintolassaan 18 euroa maksava italialainen viini on Suomen ravintolassa viisikymppiä. Kate on katossa! Kun asia on viini, kysyn kuuluuko työhön paljon kosteita lounaita. Michael kertoo, että kyllä asioita neuvotellaan paljon lounaiden ja harvemmin myös illallisten äärellä. Kun hän kerran kuukaudessa käy vajaan viikon verran Suomessa, hän pyrkii järjestämään niin monta tapaamista kuin mahdollista per päivä. Välimerelliselle ehkä jonkin sortin itsestäänselvyytenä; viiniä on ruokajuomana.

Michael selittää, että poliittisissa asioissa täytyy toimia sanansaattajana, mutta mitä tulee kauppaan, silloin täytyy viihdyttää ja saada aikaan: ”You have to entertain and push.” Persettä ei kuitenkaan tarvitse nuolla. Joka tapauksessa kaikki tykkäävät tulla päivälliselle, jopa poliitikot. Niin solmitaan myös ystävyyksiä. Michael selittää, että toimistotapaamisen jälkeen kätellään ja lähdetään tiehensä, mutta dinnerillä hoidetaan virallinen osuus ja sitten rentoudutaan. Keskustelunaihe voi liikkua mihin tahansa ja äänensävy on ystävän.

“You take the hat off and put another hat on. And you become friends. And that works a lot.”

“Once you get to know them and you are having dinner, the meeting can also finish with a kiss if you know what I mean, if she’s female – or whether it’s a good handshake, if it’s a male.”

Bisneslounas Michael Zammit Tabonan The Terrace -ravintolassa Maltalla, vastapäätä näkyy Valletta
Bisneslounaat ovat arkipäivää Michaelille. Ruokajuomaksi kuuluu viini, jonka hinta on Maltalla Suomeen verrattuna kolmasosa.

Kaverina Urpilainen, väittelypukarina meikäläinen

Ystävikseen Michael mainitsee muun muassa Rita Tainolan ja Jutta Urpilaisen. Urpilainen on käynyt Maltalla ja yöpynyt Michaelin hotellissa. Kun kysyn kiinnostavinta hänen tapaamaansa henkilöä, hän mainitsee Sipilän. Älkää kysykö miksi. Tämä mies jostain itselleni täysin käsittämättömästä syystä olisi myös äänestänyt Trumpia eikä rusketusruhtinaan tavoin näe ilmastonmuutosta. Meillä alkaakin pienimuotoinen väittely. On täysin järjenvastaista, että Michael näkee ja myöntää vain näkyvät ongelmat, kuten merijätteet ja roskaantumisen – jotka ovat tietysti tärkeä asia välttää meren ympäröimällä Maltalla, jonne turistit tykkäävät tulla virkistäytymään kirkkaissa vesissä. Mutta mitä tulee ilmansaasteisiin ja ilmastonlämpenemiseen, se on sitä kiinalaisten huuhaata. Euroopan eniten henkilölukuun nähden autoja omistavalla saarella tullaan ainakin Michaelin arvojen perusteella tupruttelemaan päästöjä ilmaan ihan rauhassa. Turhauttavaa.

Takaisin iloisempiin asioihin ja ystävyyssuhteisiin. Michael pitää suomalaisista ja Suomesta. Hän kokee, että vaikka olemme Euroopan pohjoisin ja eteläisin maa, meillä on paljon yhteistä: samanlainen työmoraali, yhteinen kieli jota käyttää ja jopa juomataidot. (Tässä kohden minä selvennän, että iso ero on tietysti siinä, että me suomalaiset emme aja kännissä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta – Maltalla kun on tavallista ajaa kännissä.) Maltalaisten omaavan – aikoinaan hallinneiden brittien edistämän – pohjoisen mentaliteetin ansiosta Maltasta on Michaelin mukaan muodostunut oiva kotisaari yli 10 000 pohjoismaalaiselle, jotka täällä asuvat ja työskentelevät. Näenpä itsekin Maltassa mahdollisuuden Euroopan seuraavaksi start up -mekaksi! Kun pyydän lomavinkkelistä pientä Malta-promoa suomalaisille, Michael nostaa esiin aikoja eläneen kulttuurin. Täällä saarella on puuhasteltu, esimerkiksi maailman vanhimpien, megaliittisten temppeleiden kimpussa jo 5200 eKr. Hän myös tietää, että välimerellinen, aurinkoinen sää on iso asia suomalaisille. Kirkkaat vedet, englannin kieli ja turvallisuus. Siinä vielä kolme kärpästä. Torakoitakin on kyllä – tämä on todellinen elävien fossiilien saari, sanon minä.

Elekieli on kovassa käytössä lounaalla italialaisten kanssa, kun keskustelemme turismista Maltalla
Lounastamme yhdessä italialaisten kanssa, aiheena Lampedusan turismi. En osaa kyllä kieltä, mutta se elekieli! Olen huolissani turismin aiheuttamasta pahasta, kuinka varmistaa luonnon kestokyky, mutta bisnesmiehet ovat bisnesmiehiä. Meren paskat myönnetään, mutta väittelen Michaelin kanssa ilmastonmuutoksesta.
Tuoretta kalaa pääruokana Maltalla The Terrace -ravintolassa, jonka Michael Zammit Tabona omistaa
Michaelia halutaan miellyttää. Ihmiset tulevat keskeyttämään haastattelumme ja kiittelemään viimeisestä. Huomaan maltalaisen hierarkisuuden, asemaerot tai kurinalaisuuden. On hyviä suhteita ja ystävällisyyttä, mutta esimerkiksi tarjoilijalle saatetaan puhua tiukempaan sävyyn.

Perfektionisti maltalainen? Entä jatkuuko suurlähettilään virka?

Minua ihmetyttää kovan työntekijän ja, sattuvasti työväen juhlapäivänä, 67-vuotta täyttävän Michaelin energitaso ja aikaansaaminen. Täten kysyn hänen elämän filosofiaansa. Hän sanoo hetimiten: ”My life philosophy has always been to strive and excel.” Hän kertoo, että kun hän jotain tekee, hän tekee sen kunnolla. Tällä motolla hän on aina hoitanut bisneksensä ja myös suurlähettilään roolin. Toisin kuin vaikkapa talonrakennuksen tai siivouksen jäljen perusteella Maltalla yleensä kuvittelisi, tarkkuutta vaativa maan edustaja on siis mahdollinen.

“I have done a lot in a different way but like I said, I always try to strive and excel with my best capability. I took this with me as an ambassador; I went with very high standard and wanted to get good results. And now, the government can judge.”

Michaelin suurlähettiläskausi päättyy huhtikuussa, ellei seuraa jatkoa: vielä on avoinna, josko hän saa jatkaa virassa seuraavallakin kaudella. Jos jossain, hän haluaisi jatkaa Suomessa. Aloittaessaan työn oli se hänelle todellinen, uusi haaste – mutta se on ollut haaste, josta hän on nauttinut. Vielä kolmenkin vuoden päästä oppii kuulemma koko ajan. Uteliaina jäämme odottelemaan, jatkaako vaihtoehtoinen, somessa pilveä mainostava ja pilkkuja raiskaava, hilpeä badboy maidemme välisten suhteiden solmimista.

”It’s up to them, I will have to do what I’m being told.”

Hyvää alkuruokaa The Terrace -ravintolassa Maltalla
The Terracessa saa kyllä hyvää ruokaa hienoissa puitteissa, Michaelin ”strive and excel” on toiminut…
Michael Zammit Tabona vitsailee ulkoministerin kanssa tekstiviestin välityksellä, hän haluaa hyvän sään Maltalle
Michelin persoona on kujeileva. Tällaisen tekstarin hän lähetti ulkoministerille. Michael on nuorekkaita yksityiskohtia – kuten peililaseja tai värikästä rannenauhaa – pukeutumisessaan käyttävä vaikutusvaltainen mies, joka saattaa käyttää myös f-sanaa. Somessa hänen sivuillaan on näkynyt voimakasta kannanottoa, josta heijastuu ettei hänen tarkkuutensa näytä kattavan kuitenkaan kielioppia. Jospa henkilökohtainen assistentti kirjoittaa hänen virallisemmat tekstinsä.
Maltan suurlähettiläs Michael Zammit Tabona omistamassaan The Terrace -ravintolassa Maltalla
Naistenmies mikä naistenmies. Kun Norjan missikisat olivat aikanaan Maltalla ja Michael oli tuomarina, iski hän hallitsevan miss Norjan. Tämä on kuitenkin historiaa.
Maltan suurlähettiläs Michael Zammit Tabona teettää paitansa suutarilla Kämp-Galleriassa Helsingissä
Michael kertoo teettävänsä omannäköiset paitansa Helsingin Kämp-galleriassa: värin, napit, ompeleet hän saa suunnitella täten itse. Hihansuussa ovat miehen nimikirjaimet. 110 € kipale (paita, ei sentään nimikirjain).
Maltan suurlähettiläs ja hotelliomistaja-liikemies Michael Zammit Tabona kulkee hotellinsa spa-alueen läpi
Hullua Michaelista Suomessa on avantoon meno. Michael sanoo olevansa “too chicken” siihen hommaan ja että sydän pysähtyisi. Tässä kuljemme läpi hänen hotellinsa Spa-alueen, kun Michael esittelee paikat. Hyvästelemme Fortinan aulassa.

Kaikki lainaukset Michaelin omasta suusta. Kiitos Michaelille haastattelusta!

h

  • Kaarikadun flikka

    Mielenkiintoinen juttu!