Semmosta seikkailua Havaijilla! Viime yönä tuli nukuttua paikallisen marketin parkkipaikalla autossa. Ajattelin että siellä on turvakamerat, niin se on hyvä spotti. Kävi siis niin, että olin juuri saapunut päivän pitkien ajojen jäljiltä Waimean pikkukylään ja nälkä kurni. Söin kaikessa rauhassa illallisen pubissa ja jutustelin paikallisten kanssa. Sitten ysiltä lähdin kirjautumaan jonnekin hotelliin/motelliin, mutta kylä oli jo pilkkopimeä. Aattelin että silkkaa säästöä ja kallistuin auton takapenkille. Ja hyvin nukuin, vielä puol kasilta oli unihiekkaa silmissä!
Mutta asiaan, Havaijiin. Täällä on huomaamatta mennyt jo päälle kolme viikkoa, ja eilen jo itkua puski ajellessa kun mietin, että ens viikolla pitäisi johonkin kuppaseen New Yorkiin lähteä. Just nyt ei holtsittaisi kyllä sitten pätkän vertaa. Tämä saariryhmä kyllä kääntää mun pään ja saa polvet notkumaan, jotain täällä on kyllä juomavedessä – vaikka en oo pessyt sillä kuin hampaat. (Voi sitä juoda, mutta minusta ei maistu hyvälle.) Mutta sama fiilis silti, kun silloin edelliskerralla kolme vuotta sitten: kun lähtee, on kiitollinen olo huippuajasta täällä ja vahva tunne siitä että palaa.
Millainen lomakohde on Havaiji?
Havaijihan on tulivuorista muodostunut kahdeksan saaren ryhmä, joista kuuteen ovat turistit tervetulleita. Oahussa on shoppailut ja ison maailman meininki kuuluisine Waikiki-biitseineen. Kauai on tunnettu vehreydestään ja mm. Jurassic Park -vesiputouksestaan. Mauia jostain syystä sanotaan romantikkojen paratiisiksi. Itse olen parhaillaan Hawaii big islandilla, jossa tosiaan tuossa muutaman korttelin päässä kuorsaa tuo maailman aktiivisin tulivuori. Tiedän että äitini panikoi tällä hetkellä, mutta ei huolta. Aamulla menen helikopteriturneelle katselemaan laavaa yläilmoista niin ei tule poppa. Sitten on vielä Molokai ja Lanai, joissa en ole käynyt. Ja ne kaksi turisteilta kiellettyä saarta, hyvä homma.
Tänne Havaijillehan on siitä mukava saapua, että se on jotain aivan erilaista, kun mitä olen muualla tottunut. Lentokentällä soi kaunis, rento havaijilainen musiikki. Kenttä on puolittain avonainen ulos, jolloin kukkien tuoksu ja lintujen ääni kantautuu peremmälle. Kaikki on ah niin mukavasti, eikä matkustaminen tunnu miltään. Yleensä tuttua pikku kentälle meno ressiä ei täällä kyllä tunne, mitä minäkin olen nyt noilla neljällä saarella hyppinyt.
Oahu ja Kauai
Luonnollisesti alkuun lensin Honoluluun. Aikaeroa menin parantelemaan aavistuksen liian kalliiseen hotskuun Waikikissa, mutta Waikikissa on Waikikin hinnat. Olkoon. Tulihan sitä ostosteltuakin, ja se oli varsin mukavaa, sillä palvelu pelaa ja on hyvin henkilökohtaista. Sain jopa meiliä jälkikäteen myyjältäni, että pääsithän laukkumurmelisi kanssa perille hotellille asti. Waikiki oli hyvä startti lomalle. Omaa rauhaa. Kunnes päädyin Kauain saarelle.
Nämä hyppelyt saarien välillä ovat mulla olleet hyvin spontaaneja. Aina parin tunnin tai maks parin päivän varoituksella buukkailen matkat ja menopelit. Kunnon vapaamatkustajan elämää! Diggaan! Yksin jurputtaminen jäi Waikikiin, Kauailla päädyin todella kivaan ja siistiin hostelliin, jossa oli aivan huippuja ihmisiä. Tapasin tosi monta upeaa ihmistä, eri maista. Kolumbiaa, jenkkilää, Saksaa, Kiinaa edustettuna. Se on parasta kun löytää samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa saa aikaan hyvät keskustelut ja kun tapaa ihmisiä, joilta oppii. Eka postauksessa puhuin jo siitä Alohasta. Nämä uudet ihmiset sitä ihanaa, pyyteetöntä välittämistä ja huolenpitoa taas edustivat. Onko se vaan tämä Havaijin taika vai voiko ihmissuhteet olla muuta kuin kaupankäyntiä kaikkialla?
Myös luonto oli uskomaton Kauailla. Oli maailman hauskinta liftata kaverin kanssa ja päästä kyytiin pickupin lavalle – ja siinä ihailla vehreitä maisemia lämpimän ilman hulmutessa läpi hiuksien ja sierainten! Söin myös elämäni ekan sushitortillan, mielenkiintoisen hyvää, ja tein hemmetin hienon helikopteriajelun Vol 1! Huomenna se toka jee jee. No en minä jaksa enempää Kauaista, se vaan on niin kaunis.
Maui ja iso saari eli Big Island
No Kauain jälkeen päädyin Mauille. Mullahan on tämä ongelma, etten osaa vaan tyytyä relaamaan yhdessä tai kahdessa paikassa, vaan pitää valloittaa mahdollisimman paljon. Niin piti sitten mennä tsekkaamaan se romanttinen bailusaari (mikä paradoksi!) No se oli vähän hassu se Maui, kun se oli kaunis mutta törkeä. Siis luonto kaunis, mutta pois päätin lähtee heti kolmannen päivän jälkeen kun bussikuski oli mulkku. Ei voinut neuvoa hennarukkaa ja oli selvästikin väärässä ammatissa. Näinpä kuitenkin Mauilla kaiken minkä tahdoin: kehuttu ihan kaunis rannikkotie Hanaan, tosi upee auringonnousu kraatterilla ja sitten vielä kävin perinteisessä havaijilaisessa illassa vähän tutustumassa kulttuuriin ja historiaan ja ihastelemassa kauniita alkuperäisasukkaita.
Sittenpä tuleekin tämä saari. ISO saari. BIG island. Ai että. Mun lemppari Kauain rinnalle. Miten päin täällä nyt olisi, kun ilmastovyöhykkeitäkin on tällä saarella perkele 11! Miten se on mahdollista! Olen ajellut täällä laavarannalta ylös tundralle ja emmerdale laaksosta sademetsän kautta vuorille ja jotain jäi vielä välistä. Löyty mukava hääkirkkokin. Mutta ei vielä se oikea. Delfiineihin törmäsin kyllä satoihin. Tai kelluttiin samassa vedessä. Aivan ihania. Semmoset spinner delfiinit on niin pieniä ja suloisia! Snorklausreissun lisäksi on tullut haikattua upeilla reiteillä, otettua iisisti rannalla nokka kirjassa ja syömisetkin on olleet hyvät! Helmiäkin olen kalastellut niin itselleni kuin äitilleni. Ja nyt lähden kalastelemaan unta. Tällä kertaa auton sijaan oikeaan sänkyyn. Happy End!
