Ikävä lunta – tositapahtumat ilmastonmuutoksessa

Tunteet — 28.12.2015

Suomi Finland – ja täällä ei ole lunta! On se nyt kumma. Ennen kotona ollessa jouluna ja ylipäänsä talvella kunnon nietokset ympäröivät kontuja. Nyt on vain surustuttava määrä hiutaleita. Kaksi vuotta sitten oli aika lailla musta joulu, ja järvi kotimme edessä oli aivan sulana. On se nytkin puolittain. Kyllä jotain tapahtuu. On me kuultu sen nimikin, ilmastonmuutos tai -lämpeneminen. Hävettää – silloin kun kuulin termin eka kertaa ajattelin ”jee saadaan kunnon kesät Suomeen!” Onneksi nykyään tajuaakin jostain jotain. Pelottaa, tuleeko tulevaisuudessa enää valkoisia jouluja ja talvia. Pitääkö joululaulut tosiaankin riimittää uudelleen? Pääsevätkö tulevaisuuden penskat koskaan pulkkamäkeen? Me ei päästy tällä kertaa kummipojan kanssa. Ketutti. Viime vuonna oli niin hauskaa. Mutta kuinka se on – vaikka näemme tämän kaiken muutoksen edessämme, tajuaako jengi että tässä on jokin juju taustalla? Käsitämmekö me koko ilmastonmuutosta ja että tähän ollaan nyt tulemassa? Tajutaanko asiaa ottaa vakavasti, hyväksymättä sitä vaan lumen puutteen päivittelyllä? Käsitetäänkö mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja millaisia seurauksia se sisältää? Nykyään kun jotain maailmanmenon päälle tajuankin ja yritän tehdä omalta osaltani tavallisena ihmisenä parhaani – olla olematta kuormittamatta ympäristöäni – uudenvuodentoiveena on tietysti, että ympärillä olisi mahdollisimman paljon kanssaihmisiä. Mulla olisi myös pieni ehdotelma uudenvuodenlupaukseksi: lupaa itsellesi katsoa yksi supermielenkiintoinen dokumentti, nimeltään Chasing Ice. Se avartaa ja auttaa ymmärtämään, mitä on tapahtumassa. Kerro dokumentista myös muille – kaikkien pitäisi katsoa se. Me immeiset olemme kuitenkin vastuussa ilmastonmuutoksesta, ja filmi auttaa käsittämään että se on todellinen ilmiö. Ilmastonmuutoksen estävä muutos alkaa asian myöntämisestä.

Just a weak ice and a thin layer of snow on half of the lake. Farther no ice at all.
Heikkoa jäätä ja vain ohut kerros lunta puolella järveä. Kauempana ei mitään.
Trees are all naked
Alastomat puut
No snow on trees
Eipä ole lunta oksilla
Christmas Day 2013
Joulupäivä 2013
Our strand on Christmas Day 2013
Sula kotiranta joulupäivänä 2013

 

Chasing Ice -dokumentti

Dokumentissa ilmaston lämpeneminen nähdään itse teossa, sillä luontokuvaaja James Balog kuvaa perustamassaan jäätutkimuksessa (Extreme Ice Survey) maapallon suurimpia jäätikköjä jatkuvalla syötöllä monien vuosien ajan. Hän ottaa time lapse -intervallikuvauksella otosta Grönlannin, Islannin, Alaskan ja Montanan jäätiköistä ja saa hienoa kyllä visualisoitua tämän meille vieraan asian! Tämän jälkeen kukaan ei voi kiistää tapahtumia. Balogin mukaan jäätiköt ovat näyttämönä, koska niissä ilmastonmuutos näkyy ja tapahtuu. Dokumentissa jäätiköt kuolevat silmissä – esimerkiksi Alaskan Columbia vetäytyy kolmen vuoden aikana neljä kilsaa, joka on hurja matka. Yleensä normaalitilanne on, että jäätiköt sulavat kesällä ja kasvavat talviaikaan. Viime vuosikymmenet ne ovat kuitenkin pitkälti sulaneet. Dokumentissa tiimi onnistuu saamaan filmille myös mullistavan jään poikimisen, elikkä kokonaisen ”jäätikkösaaren” romahtamisen mereen. Balog kertoo filmillä, että jäätiköt ovat kyllä poikineet satoja tuhansia vuosia, mutta nykyään ne ohenevat ja heittävät mereen yhä enemmän vettä ja jäätä. Ei ehkä kuulosta päälle päin oudolta, mutta tämä on merkittävä hälyytystila ilmastossa ja vaikuttaa suoraan siihen miten ja missä tulemme elämään.

Juttelin tuossa isovanhempieni kanssa. He eivät muistaneet, että koskaan olisi ollut samanlaista tykitystä ilmastoon ja säähän liittyvistä katastrofeista uutisissa. Toki tiedonkulku ja mittaussysteemit ovat kehittyneet, mutta ei se ole vain sitä. Se että sääolosuhteet ovat sekaisemmin kuin aiemmin on totista totta. Dokumentissa jäätikkötutkija Tohtori Tad Pfeffer Coloradon yliopistosta selittää, kuinka suuret jäätiköt kuten Grönlanti ja Antarktinen säilövät ilmastotietoa – periaate on sama kuin puunrenkaissa. Katsottaessa jään kemiaa ja sen säilömien ilmakuplien sisältämää ilmaa voidaan tutkia ilmaston historiaa. Tutkijat näkevät suoraan, kuinka ihmisten kasvattamana hiilidioksidipäästöt ovat nostaneet CO2-määriä ilmastossa jo 40 prosenttia siitä, mitä ne olivat kun vaihtelu oli vielä luonnollista. Nähtävissä ovat myös käsi kädessä kulkevat CO2-määrät ja lämpeneminen. Vaikka vuoden 1850 jälkeen ilmaston lämpötila on keskimääräisesti noussut vain pieneltä kuulostavan 0,8 celsiusta, tutkijat ovat ihmettyneitä, kuinka hurjasti tämä on vaikuttanut seonneeseen säähän. Filmillä esiin nousee, että tutkijat ovat huomattavasti huolestuneempia ilmastonmuutoksesta kuin tavalliset ihmiset, jotka eivät vielä käsitä tapahtumia ja osaa välittää niistä.

Easy snuffing for my do Peppi when there's no banks of snow
Pepin on liiankin helppo nuuskia, kun ei ole nietoksia
At least the sun is shining...
Ainakin aurinko paistaa…
Old times parents said "don't eat snow" - how is it in future...
Ennen aikaan vanhemmat varoitteli lapsiaan ”ei saa syödä lunta” (niin kuin pipossani lukee). Miten lie tulevaisuudessa…

Yksi asia jonka pölvästikin tajuaa on, että meidän pitää hengittää elääksemme. No nyt se ilma jota hengitämme on muuttumassa huonompaan. Se vaikuttaa meihin, kavalasti. Jo nyt kasvit ja elukat kuolevat sukupuuttoon satoja kertoja nopeammin kuin vielä tuhat vuotta sitten. Muutaman sadan vuoden päästä puhutaan massasukupuutosta, ¾ lajistojen tuhoutumisesta. Älyn ja tajuamisen palaset loksahtelevat kohdalleen tätä vaikuttaavaa dokumenttia katsottaessa. Meillä on jopa mahdollisuuksia muuttaa tapahtumienkulkua, jos saamme vaikutettua toisiimme ja ymmärrämme ilmastonmuutoksen. Nyt tärkeintä on siis käsittää, kohdata jokapäiväisten näkemiemme sääolosuhteiden muutos ja auttaa toisiamme tajuamaan niiden merkitys.

Kaikki tieto on Chasing Ice -dokumentista.

Katso dokumentin traileri tästä (itse dokumentin voi katsoa esimerkiksi NetFlixistä):

Facebook Comments
close