Kuinka hassua se onkaan, että asuu ensiksi jossain kuutisen vuotta eikä saa mitään kummempaa aikaiseksi, kun elää vain itsestään selvää perus arkielämää kaupungissa, Sliemassa. Sitten kun sitä menee saarelle takaisin pitkästä aikaa, pitää kokea kaikenlaista uutta! Aikansa se siis otti, että sain Maltalla tehtyä varsinaisen oikean luontokävelyn Välimeren matalan kasvillisuuden lomassa.
Maltalla on paljon kivoja, meille suomalaisille aika eksoottisia kävelyitä, jotka ovat parhaimmillaan tietysti keväällä. (Eri kävelyreittejä löydät mm. tästä.) Nytkin kun lähdimme Antin kanssa kaupungista luontoon haikkaamaan oli todella kaunis kevätpäivä; villikukat kukkivat, pörriäiset pörräsivät&pölyttivät ja pikkulinnut lauloivat.
Menimme Victoria Lines -reitille, joka kulkee aina Pembroken (Madliena Heights) ja Kuncizzjonin välillä – eli periaatteessa Maltan läpi itärannikolta länsirannikoille tai toisinpäin. Malta on pieni käveltävä saari! Emme kuitenkaan koko täyspitkälle reitille uskaltautuneet, sillä sen taittaminen olisi kestänyt 6–8 tuntia ja meidän perhe ei ihan aamusta eikä välttämättä vielä aamupäivästäkään selviä matkaan lähtemään… Näinpä otimme kätevästi Bolt-kyydin Mostaan keskipäivästä ja kuski osasi jättää meidät juuri oikeaan kohtaan noin puoliväliin reittiä. Lähdimme siis Mostasta kohti länsirannikkoa.
Lähes koko Victoria Lines -kävelyreitti kuljetaan kivimuurin vierellä, joten sitä on suhteellisen selkeä kulkea. Osalti voi kävellä jopa muurin päällä, mikä tietysti tällaisesta – joka rakastaa aivan kaikenlaisia päivä- ja yöseikkailuja – tuntuu siltä kuin ”veljeni leijonamieli –settingissä” olisi! Näin minä aina tuumaan – kun mitä tahansa kiveä ja historiallista, millä voi loikkia – on ympärillä.
Victoria Lines on oikeastikin historiallinen! Linnoitusmuuri rakennettiin brittien toimesta ja se viimeisteltiin vuonna 1897 kuningatar Victorian kuusikymmenvuotis juhlavuonna – siitä nimi. Luonnon puolesta puolustukseen taipuvainen strateginen alue oli ollut hyötykäytössä alun alkaen jo johannitaaniritarien aikaan. Kävelyreitin varrelta voi kuulemma löytää myös mielenkiintoisia luolia.
Me törmäsimme vuohiin, lampaisiin ja aaseihin sekä kunnon villiin vehreyteen. Okranvärisellä, kivisten ja soraisten Maltalla, tämä ei tunnu yhtään tavanomaiselta. Saarella, jolla metsät on historiassa surullisesti hävitetty (Malta on kuulemma joskus ollut yhtä vehreä kuin Ibiza), tällainen puskien, pienten puiden ja kasvien antama vihreä tuntui ainutlaatuiselta. Kukkien kirkkaat värit ja suorastaan leiskuva täyskukinta näytti upealta! Kuljimme vallihautojen reunalla ja näimme ”kiinan muuria” minikaavassa Maltalla! Kansallislinnut – sinirastaat – liitelivät yläpuolellamme leppoisasti. Se näytti niin makealta, kun niiden oranssinpunertava rinta näytti loistavan kultaa auringonhehkussa ja muutoin sininen ruumis ja siivet välkehtivät veikeästi poutapilvitaivaalla. Linnut aivan kuin leikkivät; niillä ei ollut kiire minnekään. Eikä minullakaan ollut sillä hetkellä. Oli onnellinen olo olla kauniissa luonnossa.
Reitillä oli kaikkinensa niin rauhallista, niin rauhallista… Kävelyllä ei ollut ketään muita kuin me. Vain ”kiinan muurin” kohdilla oli hiukan porukkaa, joitain jotka olivat tulleet katsomaan sitä autolla. Muutoin tämä päiväkävely oli täysin priva yksityiskierros. Suosittelen! Victoria Lines on oikein virkistävä, vehreä, kaunis kokemus niille, jotka Maltalla ovat muuten jo taplanneet ja kaipaavat jotain uutta ja vähän vihreää elämään!
